Muut tekstit:
Kolmetoista päivää maastossa evät olleet lainkaan niin kauheat kuin kuvittelin. Nukkua sai ja ruokaa oli enemmän kuin tarpeeksi. Epäilen kuitenkin, että kaikilla aselajeilla loppusota ei ollut yhtä helppoa kuin viestissä. Olisin kuitenkin toivonut haasteita ja petyin hieman, kun paljon hehkutettu loppusota ei ollutkaan normaalia sotaharjoitusta kummoisempi.
Odotin innolla, että ryhmäni olisi päässyt tulikosketukseen vihollisen kanssa ja helikoptereita olisi lennellyt tiedustelemassa omia sijaintejamme. Pettymys oli verrattavissa hetkeen, kun pienenä tajusi ettei joulupukki ole totta. Huhut olivat kierrelleet, että loppusodassa kuolleet joutuvat santsaamaan keloja ja vihollisia oli kuin autoja ruuhka-aikaan kehä kolmosella.
Tavallaan mielessäni tiesin, ettei näin mittavassa harjoituksessa (4000 varusmiestä) olisi mahdollista saada kaikille taistelukokemusta, mutta hyväksyin sen vasta päivää aijemmin kun lähdin Rovalta pääsykokeisiin. Pahiten pettyivät kuitenkin aliupseerioppilaat ryhmässäni. Heille jaksoin takoa intoa ja odotusta, että mitä pidemmälle harjoituksessa päästään sitä suurempi vihollisuhka olisi. Viholisesta ei kuitenkaan kuulunut laisinkaan ja ainoa tulikosketus saatiin omiin joukkoihin.
Kyseinen kämmi tapahtui ollessamme alistettuna Parolannummen panssarijääkäreille. Vahtivuorossa ollut oppilas havaitsi liikettä metsän reunassa. Epämääräinen porukka ei vastannut tunnussanahuutoihin (saattoi olla ettei joukko tiennyt tunnussanaa tai vain lamaantui yllättävästä tilanteesta). Ei auttanut muuta kuin alkaa räiskyttelemään räkäpäitä. Kaikki olivat innoissaan kunnes ilmeni, että vihollinen tulikin Parolasta (eli omalta puolelta). Kun myöhemmin menin selostamaan tilannetta eräälle luutnantille hän totesi että toiminta oli räväkkää, mutta ensi kerralla hieman huolellisuutta mukaan.
 |
| Copyright: Ole-Sverre Haugli/Hæren |
Toinen melko yllättävä asia itselleni Rovalla oli, että harjoitusta pyörittivät pääosin alikersantit ja kokelaat. Vain löyhä kaava mitä pitäisi tehdä saatiin ylemmältä taholta. Aijemmin olin aina tottunut olemaan kantahekilökunnan valvonnan ja käskytyksen alla, mutta tässä harjoituksessa kädet olivat vapaat. Tästä pidin!
Kun leiri läheni loppumistaan tuntui, tunsin pystyväni mihin vain. Tietoisuus viestiaseman toiminnasta ja siitä mitä pitää tehdä missäkin tilanteessa olivat jatkuvasti kirkkaana mielessä. Rovan oli opetukselliselta anniltaan tehokkain koulutustapahtuma, mitä palveluksen aikana kävin - ehkä jopa tehokkaampi kuin kaikki muut yhteensä...
Loppusota= Viimeinen sotaharjoitus
Santsaus= Keriä sotkuisia kaapelikelarullia
Räkäpää= Paukkupatruuna
Kommentit